Chihuahua jaksaa kyllä kävellä pitkiä matkoja, mutta tähän vaaditaan enemmän, kuin sohvalla makaamista. Treenaamattoman koiran puhti loppuu alkumatkasta ja loppumatkasta näet vain perässä laahaavan ja kärsivän koiran. Jokainen koiraihminen tietää, miten oma koira yrittää äärimmäisyyksiin seurata omistajaansa, vaikka paikat olisivat jumissa.  Itse olemme hämmästyneet kuinka “pelkkä seurakoira” jaksaa tepastella 15km reippaasti ja tällä hetkellä pitäneet sitä jonkinlaisena rajana. On muistettava, että chihuahua on ennenkaikkea jalostettu seurakoiraroduksi ja se ei jaksa alkukantaisten rotujen patikointimatkoja. Silti, yllättävän paljon tarmoa tossa pienessä sisupussissa on, mutta muistakaa koiranne alkuperä älkääkä vaatiko siltä jotain mitä se ei ole!

Yöpyminen chihuahuan kanssa on ehkä vaikein osio. Riippumatta yksilöstä, alle +10 asteiset yöt voivat aiheuttaa hypotermian vaaran. Meillä tämä on ratkaistu laittamalla Saran lämpöäeristävä alusta koiran fleecedonitsipedin alle. Koira laitetaan kiinni fleecepuseron hihaan kiinni kaulapannalla ja toinen pää on hihasta narulla kiinni.

Kylmemmillä öillä, kuten Lieksan Ruunaan +3 laitetaan vielä takki päälle ja näin saadaan pikkukoiran mukavuus varmistettua yöllä.

Koiran pitäisi olla kytkettynä lähes kaikkialla. Itse pidämme koiraa vapaana vaelluksella, jos ei tule muita vastaan ja jos tulee kytkemme sen välittömästi. Pesiviä lintuja ei näin pieni koira pysty häiritsemään. Koiramme pysyy parin metrin etäisyydellä meistä, jota myös koiralta vaaditaan.

Muistettavaa Chihuahuan kanssa lähdettäessä vaellukselle.

1. Lämpöä!
-Tarpeeksi lämmintä päälle. Riippuen asteista, mantteli +5 asteesta alaspäin päällä myös kävellessä. Tauoilla heti lämmintä päälle, ettei lihakset kylmene. Hurtan tuotteet ovat laadukkaita, eivätkä aiheuta hiertymiä yms.
-Alle kahden kilon kokoinen koira vaatii yöllä todella paljon. Pieni paino tarkoittaa myös hypotermian nopeaa leviämistä. Paras olisi jos koira pysyy ihmisen makuupussin jalkopäässä lämpimässä. Jollei pysy, koiralle on varmistettava tarpeeksi lämmin oma alue.

2. Lihakset
-Koira jolkottaa metsässä ehkä useita kymmeniä kilometrejä, koirankeksitauoilla ja iltanuotiolla on muistettava myös tämän Ihmisen Parhaan Ystävän lihaksia – hieromalla kokonaisvaltaisesti. Näin helpotat koiran menoa seuraavana päivänä, ja omaatuntoasi koiranomistajana.

3. Ruoka ja nesteytys.
-Aloita tarjoamaan koiralle viikkoa ennen vaellusta tuhdimpaa sapuskaa. Myös vaelluksen aikana muista koiran proteiinitankkaus. Me ihmiset söimme kuivattua soijaa, siinä missä pikkukoiramme veti naamariinsa possun filettä! Myös kuivattu kala on äärimmäisen hyvä koiralle. Nestettä luonnollisesti tarjotaan koirille aina kuin ihmisolennoillekin.

4. Tassut
-Tassut joutuvat yhtä kovan rasituksen kohteeksi, kuin omat vaelluskengänpohjasikin. Pidä erityistä huolta koiran kynsien pituudesta. Vastoin chihuahuan rotumääritelmää, pidä koiran kynnet lyhyenä leikkaamalla ne usein. Tassut on hyvä rasvata hyvissä ajoin ennen vaellusta esim. valkovaseliinilla tai jos haluaa, eläinkaupan kalliilla tassurasvoilla.

5. Tunne koirasi!
-Ja tarkkaile sitä usein. Pystyt tulkistemaan merkit Aidosta Väsymyksestä, ja silloin on parasta pysähtyä pidemmäksi aikaa, tai nostaa koira kantokassiin ja kantaa.

Chihuahuan tarvikkeet vaelluksella:
-Lämpöäeristävä alusta.
-Mahdollisesti peti
-Fleecepaitaan tehty “makuupussi” tai vastaava yölle
-Tassurasvaa
-Kantokassi (kankainen on kevyt ja pohjalle laitettu villapaita antaa hyvän pohjan)
-Kyypakkaus (Sama kuin ihmisillä)
-Kuivaruoan lisäksi lihaa tai kalaa. (kuivattuna jos haluat säästää painossa ja hajussa). Paistettu liha menee huonoksi parissa päivässä, mutta koiralle maistuu silti oikein hyvin.
-Fleksi on mukavempi jos aiot pitää koiraa kiinni.

Suuri edistysaskel kamppeisiin on vedenpuhdistin. Ennen keitin juomaveden trangialla ja se oli todella turhauttavaa ja hidasta. Päätin siis alkaa katsella vedenpuhdistinta.

Katadyn erosi selvästi muista vedenpuhdistimista laadullaan. Suomen kaupoissa törmäsin moneen kertaan Katadyn mini:in ja se tuntui todella heppoiselta ja ei niin tehokkaalta. Päädyin lopulta ostamaan Katadyn varion pitkän mietinnän jälkeen.

Ja siihen löytyi parikin syytä.

1. esisuodattimen lisäksi Kolme suodatinta. Siinä on keraamisen filtterin lisäksi aktiivihiilisuodatin, sekä lasikuitusuodin, joten saadaan puhtaampaa vettä. Itse olen käyttänyt eniten vedenpuhdistinta lammista ja puhdistaa sen todella tehokkaasti.

2. Itse puhdistin tuntui ja näytti pitkäikäisemmältä. en hajota tavaroita joka reissulla, mutta varion jämäkkyys teki vaikutuksen.

3. Hinta. Dollarin huonon kurssin ansiosta tilasin sen yhdysvalloista, cabelas.com sivustolla oli tarjous ja sain postikuluineen ja veroineen sen 80 eurolla. Siis reilusti halvemmalla kuin Katadyn minin suomesta. Katadyn vario maksaa Suomessa noin 120 euroa.

4. Katadyn minin on kerrottu menevän tukkoon ruskeavetisestä järvestä otettaessa 1,5L jälkeen. Me olemme ottaneet päivässä noin 6L helposti ja puhdistettu vasta illalla teltan pystytyksen yhteydessä.

5. Pumppu toimii kahteen suuntaan, eli vesi liikkuu työnnettäessä ja vedettäessä kahvasta.

Katadyn ministä löytyy kokemusta www.ristila.com sivustolta.

Katadyn Vario painaa 425gr kun taas mini 200gr. Tämä ei ole suuri ero, jos vertaa siihen miten paljon löpöä piti olla ennen mukana yksinään vaellettaessa veden keittoon. Nykyään kaksi henkilöä, joten siihen kuluisi tuplasti enemmän. Nykyään mietimme tarkkaan mitä otamme mukaan ja miten paljon se painaa.

Käyttökokemus: Olemme puhdistaneet 150 litraa tänä kesänä. Enimmäkseen lammista ja pienistä puroista. Lammissa on tunnetusti ruskeaa vettä, mutta puhdistettaessa, se muuttuu miltei värittömäksi. Maku on aivan kuin kraanavedessä, edes suolammesta otettu vesi maistunut ollenkaan suolle vaan puhtaalle vedelle. Ensi reissulla täytyy laittaa puhdistin kunnon testiin, ottaa suosta suoraan, jalalla lammikko ja sieltä

Steripen kuulosti erittäin mielenkiintoiselta vempeleeltä, mutta miinuspuolena veden täytyy olla täysin kirkasta. Se ei siis vaelluksille sovi, matkailukäyttöön mitä mainioin. Kraanasta pystyy ottamaan vettä ja puhdistaa sen Steripenillä.

Rinkat: Osprey aether 70L x 2

Majoitus:
Teltta: Vaude Ferret lightweight. Kevyt 3+ vuodenajan teltta.
Makuupussit: Halti Explorer lite sekä vanha +2 comfort pussi.
Makuualustat: Halti 500 lite puhallettavat alustat.

Ruoka:
Keitin:MSR Rocket pocket
Kattilat: Trangian 1,75L alumiininen sekä 1L teflon pintainen
2 kpl muovilusikoita
Kahvinsuodatinsuppilo + suodatinpaperia aina mukana
wettex
2kpl muovikuksia
Katadyn vario vedenpuhdistin
2kpl 1,5L pulloa vettä

Muut:
2kpl jätesäkkiä
Jeesusteippiä vähän
Mora
Kosteuspyyhkeitä
pieni saippuatuubi.
2kpl mikrokuitupyyhettä kokoa käsipyyhe.
nippusiteitä
Otsalamppu
Kännykkä + Navicoren gps mollukka
Kompassi
sytkäri
hammasharjat
pakettinarua 3m

Koiralle:
Makuualusta
Ruokakuppi
Laukku mallia pieni jos sattuu jotain.

Ensiapulaukku:
Kyypakkaus
compeed keinoiho
laastari
side
burana
hiilitabletteja
valkovaseliini

Vaatteet tulee sitten ihan sään mukaan, toinen meistä vilukissa eli varaudutaan pahimpaan toisen osalta.

Fleecepaidassa toisessa hihassa naru, jonka avulla sen saa kiinni koiran pantaan. Toinen pää hihasta solmuun ja avot! meillä on makuupussi koiralle. Yksi testiyö vietetty ja hyvin näytti siinä nukkuvan.

Syksyn tullessa aikomus ostaa pikkupakkasille tarkoitetut makuupussit.

Tarkoituksena oli lähteä ensimmäiselle viikonloppu retkelle yhdessä. Sara oli juuri saanut uuden rinkan. Jack wolfskinin agadir women vaihtui Ospreyn aether:iin. Yhdessä ostimme uuden keittimen, kattilat sekä vedenpuhdistimen. Uusien vermeiden testaaminen oli myös mielessä.

Rinkat pakattiin jo torstaina, joten päästiin lähtemään heti töistä tultua ruoan jälkeen matkaan. Bussilla Ikealle ja siitä lähdettiin kävelemään. Lähdettiin Bembölestä tavoitteena kävellä iltaan mennessä Hynkänlammelle yöksi, matkaa kertyisi noin 10km. Tasaista hiekkatietä tai tasaista polkua, eli oli helppo ja mukava kävellä. Lämpötila nousi hellelukemiin, mutta puiden varjossa oli helppo ja viileä kävellä. Muita ihmisiä ei paljon matkalla ollut, yksi pyöräilijä taisi tulla vastaan. Beef jerky maistui taivaalliselle matkan aikana.

Syötiin pastat, näkkärit ja keitettiin myös kahvit Sorlammen pohjoispuolella. Toisella rannalla olisi, ollut laavu ja uimapaikka, mutta päätimme siirtyä hieman hiljaisempaan kohtaa järvestä. Käytiin kummatkin pulahtamassakin lammessa ja vesi oli juuri passelin lämpöistä. Uusi keitin MSR Rocket pocket toimi moitteetta mättäällä. Tässä kohtaa täytettiin, myös vesipullot täyteen lammen vedestä. Kaikkea väriä ei vedenpuhdistin (Katadyn vario) poistanut, mutta maistui ihan puhtaalle vedelle.

Tällä reissulla meillä oli 3 litraa vettä mukana koko ajan ja sillä pärjäsi, kun täytti jokaisella vastaantulleella vesipaikalla.

Kello läheni jo puoltayötä, kun päästiin Hynkänlammelle. Kaunis paikka sekin, mutta vastarannalla olleet meluisat nuoret eivät houkutelleet jäämään yöksi. Tyydyimme keittämään kaakaot tulipaikalla ja jatkamaan matkaa Sultinträskiin (Sulalampi), joka sijaitsi vierellä. Pystytimme teltan lammen rannalle ja käytiin nukkumaan. Suklaa maistui hyvälle päivän tallaamisen jälkeen. Yö oli lämmin ja Dinonkin nukkuminen ei ollut ongelma. Donitsipedin päälle laitettiin Jonin fleece lisälämpöä tuomaan.

2. päivä

Herättiin kahdeksan aikaan ja viereisellä pöydällä oli mukava tehdä aamiainen. Mustaherukkapuuroa, näkkäriä jonka päällä juustoa ja meetwurstia sekä kahvia kekseineen. Aika paljon ihmisiä aamulenkeillään meni ohi aamuaskareiden aikana. Päivän tavoitteena oli päästä Kattilan laavulle, mutta se oli ainoastaan suunnitelma. Mentiin ihan sen mukaan mikä tuntui hyvältä.

kymmenen aikaan oli rinkat pakattu ja jatkettiin matkaa Reitti 2000 pitkin. Reitti oli käytännössä hiekkatietä, koko matkan ja helppokulkuista. Nähtiin matkalla irti ollut koira vilaukselta, mutta hävisi yhtä nopeasti pusikkoon, kuin oli sieltä tullutkin. Kyy kiemurteli aurinkoisella tiellä Solvallan kallioilla ja melkein astuin sen päälle. Solvallassa pidimme ensimmäisen pidemmän tauon ja taas voi sanoa, että Compeed laastarit pelastivat tämänkin retket. Saran pikkuvarpaisiin oli tullut pienet rakkulanalut. Laastari päälle ja jatkettiin matkaa. Kesän ensimmäiset metsämansikat ja mustikat maistuivat äärimmäisen mehukkailta. Solvallan jälkeen reitti jatkui tien vierustaa, joka ei niin lämmittänyt mieltä, mutta siinähän se meni nopeasti.

Päästiin lopulta Haukkalammelle ja päätettiin käydä Valklammella pitämässä taukoa, koska se oli ainut paikka alueella, jossa ei ole muita ihmisiä. Sara pulahti järveen ja täytettiin taas vesipullot.

Ärsyttävä mutka matkaan.

Heti, kun lähettiin kävelemään lammelta Dino alkoi arastelemaan tassuaan. Aluksi luultiin, että muurahainen on puraissut tassua. Lähemmin tutkittua huomattiin, että yksi dinon kynsistä oli hioutunut ytimeen saakka. Noh onneksi koira on taskukokoa, joten koira kassiin ja meno jatkuu.

Pysähdyttiin kumminkin miettimään retken jatkoa Mustalammelle, jossa tehtiin ruokaa. Italianpataa, näkkäriä ja kahvia. Joni kävi uimassa lammella ja pesi paidan. Ihmisiä oli todella paljon liikenteessä ilmeisesti hyvän ilman turvin. Päätettiin jättää kävelemättä Kattilaan ja laitettiin teltta pystyyn Ympyrkäisenlammelle. Onneksi ei laitettu telttaa Holma-saarijärven puolelle, koska illan aikana sinne tuli lopulta kymmenkunta telttaa. Kuuden aikaan oli teltta jo pystyssä ja istuskeltiin
järven rannalla keittäen kahvia, kaakaota ja keittoa. Jännitykseksi laitettiin onki veteen aamupalajuuston kanssa, mutta eipä siihen tietenkään mikään iskenyt. Dino sai pysyä koko illan Donitsissaan tiukasti. Yö oli paljon kylmempi, kuin edellinen, mutta silti Dinokin nukkui suht sikeästi käpertyneenä Jonin Fleecen alla. Matkaa Sultinträskiltä Ympyrkäisenlammelle tuli
yhteensä 14km.

3. päivä

Sunnuntaina herättiin jo kuuden aikaan pirteänä. Syötiin aamupuurot ja aamutoimien jälkeen lähdettiin kävelemään bussille. Dino pysyi tiukasti kassissa matkan leputtaen tassujaan. Palkinnoksi hienosta matkasta käytiin ostamassa R-kioskilta kylmät oluet ja jäätelöt. Rinkat tyhjiksi, tavaroiden puhdistus ja kuivaus. Vaikka matka oli mukava, koti on aina koti!.

Tässä noin suunnilleen reitti joka kierrettiin taitavasti google earthista kopsattuna.

Summa summarum: Rinkan vaihto Agadirista aetheriin oli hyvä. Laski Saran vitutuskäyrää eksponentaalisesti. Agadir women on selvästi suunniteltu suuririntaisille ja pienikokoisille naisille. Meille molemmille olkaimet jäivät liian laidalle ja hiersivät ikävästi, mutta isorintaisena tuo olisi hyvä ratkaisu. Agadirin säädöt onnistuvat 150cm -> 180cm pituisille, kun taas Aetherin säädöt alkavat 165cm:stä ylöspäin.